Jaws (1975) – Arvostelu

Legendaarinen Tappajahai elokuva ei juuri esittelyjä kaipaa. Elokuva, joka kuuluisi jokaisen elokuvaharrastajan “pakko nähdä” top 20 listalle. Tätä vuonna 1975 julkaistua Universal Picturesin elokuvaa saa nykyisin remasteroituna 4k Dolby Vision versiona Atmos äänin. Elokuva on edelleen tämän päivän mittapuulla erinomaista katsottavaa. Eikä oikeastaan häpeä uudemmille elokuville missään asiassa.

Juoni

Amityn merenrantakaupungissa valmistaudutaan itsenäisyyspäivän viettoon. Juhlat ovat tärkeä kaupungille sillä ne ovat myös merkittävä tulonlähde. Pahaa aavistamatta hai nappaa muutaman uimarin ja paikallinen poliisipäällikkö yrittää sulkea rannat. Kaupungin johto laittaa vastaan sillä muuten tulot jäisivät saamatta. Hain hyökkäys täytyisi mieluummin lakaista maton alle. Kaupunki lupaa kuitenkin mehevän 10 000 dollarin palkkion sille, joka kaupunkia riivaavan hain saa ongittua ylös.

Alueen reviirikseen ottaneen hai kuulostaa toimivalta mutta rantojen sulkemista vastaan laittava johto vähän eriskummalliselta. Rahat jäisivät saamatta jos ei olisi turisteja. Miten olisi pieni riskienhallinnan mielikuvaharjoitus? Riskinä vaikkapa hain hyökkäys uudelleen. Melko todennäköistäkin jopa. Vaikuttaisiko se turisteihin jollain tapaa? Turistit häviäisivät nyt ja varmasti tulevilta vuosiltakin.

Tässä valossa vähän ontuva juoni mutta elokuvahan tämä vain. Käsikirjoitus perustuu Peter Benchleyn samannimiseen novelliin vuodelta 1974.

Ohjaus ja päänäyttelijät

Elokuvan ohjannut Steven Spielberg oli vain 29-vuotias Jaws elokuvan julkaisuvuonna. Ohjaajan uran hän aloitti 1954 ja työskenteli pääasiassa lyhytelokuvien sekä tv-sarjojen parissa ennen Tappajahaita. Spielberg on ohjannut mm. yhden jakson Columboa.

Tappajain ohjaus on vakuuttavaa jälkeä nuorelta ohjaajan alulta. Tuolloin ei todellakaan ollut CGI tehosteita käytettävissä. Spielberg halusi aidon hain kuvaan. Sellainen järjestyi mutkien kautta Australiasta. Ainoa ongelma oli, että käsikirjoituksen hai oli jopa 25 metriä pitkä kun Australian hai huomattavasti pienempi. Spielberg ei jäänyt neuvottomaksi vaan kehitteli kuvauksia varten miniatyyri häkin ja hahmon sisään. Tällä tavoin mittasuhteet kasvoivat ja hai näytti sellaiselta kuin kuuluikin. Muuten haikohtaukset kuvattiin mekaanisilla replikoilla.

Roy Scheider näytteli aavistuksen pelokasta poliisipäällikkö Brodya. Hänellä oli ilmeisesti traumoja vettä kohtaan sillä on ollut lapsena hukkua veteen. Roy halusi tehdä kaiken oikein jo ensimmäisestä uhrista lähtien. Roy näytteli osaansa mainiosti ja ilmeistä sekä kehonkielestä pystyi lukemaan miten vihainen hän oli kaupungin päättäjiä kohtaan.

Roy Scheider näytteli poliisipäällikkö Brodya

Robert Shawn näytteli Quinn nimistä kalastajaa, joka lopulta lähti metsästämään haita kymppitonnin palkkio mielessään. Quinn oli oikein oiva valinta rääväsuu kalastajaksi. Hän ei paljoa arvostanut apua, jota poliisipäällikkö sekä merikeskuskuksen tutkija tarjosivat. Shawn kuoli vain joitain vuosia myöhemmin Tappajahain julkaisun jälkeen. Shawn ei ollut alunperin Spielbergin ykköshahmo rooliin, eikä edes toinen vaihtoehto. Spielberg havitteli Quinnin rooliin Lee Marvinia mutta hän ei ollut elokuvasta kiinnostunut.

Meritutkija Hooperia näytteli Richard Dreyfuss. Hooper ehkä näytti ulospäin heiveröistä, seitkytluvun nörtiltä mutta hän oli varsin etevä ja neuvokas mies. Dreyfuss onnistui välittämään tunnelman valkokankaan toiselle puolelle hyvin käyttäen välillä jopa humoristisia otteita väännellessään naamaa Quinnille.

Audiovisuaalinen kokemus

Katsoin elokuvasta 4k HDR version. Jo alku sekunneista lähtien huomasin 4k remasteroinnin tehneen hyvää elokuvalle. Tai näin olettaisin sillä alkuperäistä versiota en ole nähnyt. Ja vaikka olisin, niin en välttämättä muistaisi vuoden 1975 laatua kovinkaan hyvin. Uskoisin, että edellisen kerran olen katsellut Tappajahain VHS versiota kuvaputkitelevisiosta.

Elokuvan ikä näkyi 4k versiossa mutta pelkästään hyvällä tavalla. Silti kaikenlaiset naarmut ja muut iän tuomat jäljet oli saatu häivytettyä hyvin pois. HDR:ää oli käytetty erittäin maltillisesti kunnioittaen alkuperäistä elokuvaa. Dynamiikkaa kirkkaudessa oli missä sitä voitiin järkevästi käyttää, esim. auringon laskujen aikana.

Tykkään vanhojen leffojen äänimaailmasta. Niissä ei nimittäin pauhaa jatkuvalla syötöllä taustamusiikki. Musiikkia käytetään erikoistehosteena kun jotain merkittävää tapahtuu. Pistin tämän merkille, kun elokuvassa oltiin pitkiä pätkiä ääniefektien varassa. Esimerkiksi kun saatiin palkkionmetsästäjän vene vesille, niin tämä tapahtui fanfaarien säestämänä.

Remasterointi oli muuttanut äänimaailman Dolby Atmos aikakaudelle. Tästä voidaan olla montaa mieltä onko tämä hyväksi elokuvalle. Onko yläkaiuttimiin lisätty jotain sellaista mitä ei ollut alkuperäisessä. Mielestäni ääniraidan voi upmixata jos se on tehty kunnioittaen alkuperäistä versiota. Tässä elokuvassa alkuperäinen ääniraita on nimittäin mono versio, mikä ei ehkä istuisi nykyaikaiseen kotiteatteriin.

Yhteenveto

Tämä elokuva kuuluu jokaisen elokuvaharrastajan “pakkokatsoa” listalle. Remasterointi on todellakin tehnyt hyvää elokuvalle laadullisesti. Jopa Steven Spielberg itse sanoi elokuvan olevan parempi mitä julkaisuvuonna 1975. Leffavelho suosittelee! Tarkista Amazonin hinta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: