The Outpost elokuva ei voisi olla enempää ajankohtainen juuri nyt kun amerikkalaiset ovat lähteneet pois Afganistanista ja Taliban vallannut maan. Viimeisiä evakuointilentoja tehdään ennen Talibanien asettamaa määräajan päättymistä pääkaupunki Kabulista. Uutiset Afganista kiinnostavat koko maailmaa.
Millenium Median 2020 julkaisema elokuva on karu tositapahtumiin perustuva kuvaus amerikkalaissotilaiden “arjesta” kaukana kotoaan. Tapahtumat sijoittuvat vuoden 2009 taisteluihin Kamdeshin alueella Afganistanissa.

Juoni
Keaton oli etuvartio Afganistanissa lähellä Pakistanin rajaa Kamdeshin alueella. Kaikki amerikkalaiset sotilaat eivät edes muistaneet miksi olivat maassa. Omien sanojensa mukaan tehtävänä oli pysyä hengissä. Leiri oli kuitenkin määrätty purettavaksi. Juuri ennen sotilaiden poistumista Taliban hyökkäsi etuvartioon todella kovalla tulivoimalla sekä valtavalla miesylivoimalla. Amerikkalaisia sotilaita oli n. 50 kun taas hyökkääjiä arviolta n. 300 – 400.
Tositapahtumiin perustuvan elokuvan juonta harvoin voi haukkua huonoksi, eikä sellaiseen ole aihetta nytkään. Sitä täytyy kuitenkin ihmetellä miten amerikkalaiset olivat päätyneet pystyttämään leirinsä alunperin sellaiseen sijaintiin. Etuvartio oli vuoristolaakson pohjalla, vuorilta suora tulilinja leiriin useammasta suunnasta. Etuvartion tehtävänä on nimensä mukaisesti antaa tiedustelutietoa varsinaiselle sotilastukikohdalle. Eihän tuolta laakson pohjalta pysty antamaan minkäänlaista tiedustelutietoa!
Sotilaat olivat nuoria reilu parikymppisiä poikia. Toki sotilaskoulutuksen saaneita ammattilaisia mutta nuoria sellaisia, jotka joutuivat todella pahan paikan eteen. Tietysti voidaan kysyä miksi länsimaat Afganistanin maaperällä olivat alunperinkään ja saatiinko siitä se hyöty mitä alunperin ajateltiin. Amerikkalaiset menivät maahan 911 tapahtumien jälkeen Osama bin Ladenia metsästäessään ja siinä samalla “jälleenrakentamaan” maata viemällä sinne länsimaista ajattelutapaa.
Elokuvan käsikirjoitus perustuu Jake Tapperin kirjaan “The Outpost: An Untold Story of American Valor”.

Ohjaus ja näyttelijät
Elokuvan ohjannut Rod Lurie ja päänäyttelijöitä olikin sitten useampi. Toki muutama hahmo nousi keskiöön mutta elokuvassa ei ollut sillä tavalla tyypillistä mies- ja naispääosan esittäjää. Kyse oli enemmänkin muutamasta tiiminvetäjästä ja tiiminjäsenistä. Tunnettuja näyttelijöitä mm. Orlando Bloom sekä Clint Eastwoodin poika Scott Eastwood. Scott on nähty aiemmin mm. isänsä ohjaamassa elokuvassa Gran Torino.
Lurie on työskennellyt pääasiassa tv-sarjojen parissa aiemmin. Elokuviakin hän on ohjannut joitain, mm. Olkikoirat vuodelta 2011.
Näytteleminen oli uskottavaa. Osa porukasta oli pelokasta ja sai hermoromahduksen. Toiset ottivat rennosti, jopa välillä turhankin. Kuitenkin näyttelemisestä välittyi koko ajan sellainen olo, että näin varmasti asia voisi olla myös tosielämässä.
Audiovisuaalinen kokemus
Elokuvan värimaailma oli paikoitellen yllättävänkin tumma. Elokuvan aikana nähtiin useita yökohtauksia. Talibanin väellä ei ollut pimeänäkölaitteita käytössään mutta se ei estänyt heitä herättämästä amerikkalaissotilaita.
Kuvauksellisesti mikään ei jäänyt harmittamaan. Laadukasta työtä! Kuvan tekninen laatu oli myös kunnossa.
Äänimaailman puolella kiinnitin huomiota efekteihin eli kimpoileviin luoteihin. Niitä viuhui joka suunnasta. Takakanavat olivat varsin aktiivisessa roolissa tässä elokuvassa. Musiikki oli melko tavanomaista dramaattista leffamusiikkia. Itse asiassa musiikit eivät juuri nostaneet päätään hyvässä eikä huonossa. Paitsi yhden kappaleen osalta. Se oli Rita Wilsonin esittämä Everybody Cries. Tämän ja muut kappaleet sävelsi elokuvaan Larry Groupe.
Palkinnot ja ehdokkuudet
Elokuvaa ei huomioitu merkittävillä palkinnoilla eikä edes juuri ehdokkuuksilla. Mainittu Everybody Cries kappale oli ehdolla parhaasta elokuvamusiikista sekä Caleb Landry Jones parhaasta sivuosasta.
Yhteenveto
Tositapahtumista sekä sotaelokuvista kiinnostuneille ehdottomasti katsomisen arvoinen elokuva. Myös Afganistanin tapahtumien uutisia seuraaville voi olla mielenkiintoista katsottavaa. Elokuvassa esitettiin myös lyhyesti Afganistanin hallituksen joukkojen taistelukykyä. Kovin suurta intoa heillä ei näyttänyt olevan, aivan kuten saimme uutisista seurata Talibanien etenemisestä maassa.
